Auton tulli-ilmoitus: kuka täyttää mitä ja milloin

Kun auto lähtee EU:n sisämarkkinoilta, se ilmoitetaan lähtövaltiossa vientiin ja määrävaltiossa tuontiin. Ne ovat kaksi erillistä menettelyä kahden eri hallinnon edessä, eivätkä nämä tiedä toisistaan mitään, paitsi että molemmat tarkoittavat samaa autoa. Joka hoitaa toisen ja unohtaa toisen, ei saa puolikasta menettelyä vaan kaksi ongelmaa.

Vienti-ilmoitus kiinnostaa ostajaa yleensä vain yhdestä syystä: siitä syntyy todiste, jonka perusteella jälleenmyyjä voi palauttaa arvonlisäveron. Ilman vientiä verosta puhuminen on turhaa, ja ilman rajalla saatua vahvistusta ei ole vientiä, jonka kukaan voisi osoittaa.

Tuonti-ilmoitus taas on vaihe, jota ilman autoa ei rekisteröidä kohdemaassa. Siitä syntyy asiakirja, jonka rekisteröintiviranomainen haluaa nähdä. Sisämarkkinoiden sisällä kumpaakaan menettelyä ei tarvita; silloin auton siirto on vapaamuotoinen, eikä tämä artikkeli koske sinua.

Ilmoittaja on se, joka antaa ilmoituksen omissa nimissään — ja vastaa samalla sen oikeellisuudesta. Kyse ei ole muotoseikasta: jos myöhemmin käy ilmi, että ilmoitettu arvo oli liian alhainen tai paino väärä, viranomainen kääntyy ilmoittajan eikä ulkomaisen myyjän puoleen.

Yksityistuonnissa ilmoittaja olet lähes aina sinä itse. Jos tuot auton jonkun toisen puolesta — kumppanisi, vanhempiesi tai tuttavasi —, tarvitset siihen kirjallisen valtakirjan, ja kysymykseen siitä, kenen nimiin auto myöhemmin rekisteröidään, kannattaa olla sama vastaus kuin kysymykseen siitä, kuka ilmoituksen teki.

Koska vastuu on ilmoittajalla, arvon ilmoittamisessa pätee yksinkertainen sääntö: ilmoitetaan se, mitä todella maksettiin, ja se osoitetaan kauppakirjalla ja maksutositteella. Alakanttiin ilmoitettu arvo säästää pienehkön summan ja luo riskin, joka on siihen täysin suhteeton.

EU:ssa vienti-ilmoitus annetaan sähköisesti paikkakunnan toimivaltaiselle vientitullitoimipaikalle. Siitä syntyy tapahtumanumero, joka seuraa autoa koko menettelyn ajan. Rajalla poistumistullitoimipaikka vahvistaa, että tavara on todella poistunut tullialueelta — ja vasta tämä vahvistus on se todiste, jota jälleenmyyjä odottaa.

Tullihallinnon vahvistaman arvorajan alapuolella on käytössä suullinen ilmoitus. Autoissa tämä tulee harvoin kyseeseen, koska niiden arvo on yleensä rajaa korkeampi. Mikä tapa sinun tapauksessasi pätee, sen kertoo rajan tullitoimipaikka — ja se puhelu kannattaa aina.

Jälleenmyyjältä ostettaessa vienti-ilmoituksen hoitaa käytännössä usein myyjä tai hänen valtuuttamansa palveluntarjoaja, koska myyjä tarvitsee todisteen omaan kirjanpitoonsa. Yksityishenkilöltä ostettaessa kukaan ei tee sitä puolestasi — silloin teet sen sinä, tai se jää tekemättä.

Ilmoitus tehdään maahan saavuttaessa miehitetyssä tullitoimipaikassa, ja auton on oltava paikalla. Sveitsissä toimivaltainen viranomainen on Bundesamt für Zoll und Grenzsicherheit (BAZG, Sveitsin tulli- ja rajaturvallisuusvirasto); sillä on sähköinen ilmoitusjärjestelmä, ja yksityishenkilöt antavat ilmoituksen toimipaikan palvelutiskillä. Se, mikä toimipaikka on milloinkin miehitetty, vaihtelee huomattavasti, eivätkä pienemmät raja-asemat ole jatkuvasti auki.

Ajoitus ratkaisee koko päivän kulun. Auto, joka tulee illalla tai sunnuntaina miehittämättömän rajanylityspaikan kautta, ei ole ilmoitettu, ja jälkitullaus on oma menettelynsä, joka vie enemmän aikaa kuin mikään kiertotie miehitetylle tullitoimipaikalle. Jos ajat itse, suunnittele saapumisesi tullitoimipaikalle ja sovi auton nouto myyjältä sen mukaan.

Jos kuljetuksen hoitaa huolintaliike, ilmoituksen tekee sen tulliselvittäjä. Se on kätevää, mutta vastuu tiedoista ei muutu — asiakirjat, joiden pohjalta selvittäjä työskentelee, tulevat sinulta.

Tulli-ilmoitus kuvaa tavaran niin, että sen perusteella voidaan laskea maksut. Auton kohdalla se tarkoittaa: mikä se on, kenelle se kuuluu, mikä on sen arvo, paljonko se painaa ja mistä se tulee. Kun näitä viittä kohtaa koskevat asiakirjat ovat mukana järjestyksessä, asia hoituu puolessa tunnissa.

Tullinimike on kohta, jossa yksityishenkilöt useimmiten jäävät jumiin. Se määräytyy käyttövoiman ja iskutilavuuden eikä mallinimen perusteella; virkailija määrittää sen yhdessä kanssasi ajoneuvon asiakirjojen pohjalta. Sitä ei voi valmistella etukäteen — mukaan tarvitsee ottaa vain asiakirjat, joista se seuraa.

Tässä ei tarkoituksella ole lukuja. Verokannat muuttuvat asetuksella, jota kukaan ei huomaa, ja vanhentunut luku oppaassa on pahempi kuin ei lukua lainkaan — lukija laskee sen varassa ja erehtyy. Käytännössä koskaan ei muutu maksujen peruste, ja sen avulla lasket oikein, kun käytät tämänhetkistä verokantaa.

Sveitsiin tuotaessa pätee sama järjestys kuin maaoppaassa: tullia autoista ei ole 1.1.2024 lähtien enää peritty, autovero (Automobilsteuer) lasketaan auton arvosta ja tuontivero (Einfuhrsteuer) arvosta, johon lisätään autovero ja kuljetuskustannukset Sveitsissä olevaan määräpaikkaan asti. Viimeinen erä sisältää siis jo autoveron — siksi kauppahintaan lisätty kaavamainen prosentti aliarvioi lopputuloksen yleensä.

Voimassa olevat verokannat julkaisee kunkin maan tullihallinto, Sveitsissä BAZG. Kysy ne ennen kuin teet tarjouksen, älä vasta allekirjoituksen jälkeen — tieto on maksuton, ja sen hankkiminen vie enemmän aikaa kuin laskelma, jonka sen avulla teet.

Huolitsijat ja tulliselvittäjät voivat toimia kahdessa roolissa. Suorassa edustuksessa ne toimivat sinun nimissäsi ja sinun lukuusi: sinä pysyt ilmoittajana ja kannat vastuun. Välillisessä edustuksessa ne toimivat omissa nimissään mutta sinun lukuusi — silloin ne ovat myös itse vastuussa, ja se näkyy niiden hinnassa.

Yksityishenkilölle, joka tuo yhden auton, palveluntarjoaja on harvoin kannattava, koska asiointi palvelutiskillä on melko yksinkertaista. Se kannattaa, jos auto kuljetetaan, jos useita autoja tulee kerralla tai jos tilanne on epätavallinen — muuttotavara, perintö tai auto ilman tavanomaisia asiakirjoja.

Joka tapauksessa asiakirjat tulevat sinulta, ja tiedot joko pitävät paikkansa tai eivät. Palveluntarjoaja ei tarkista, onko kauppakirjassasi todellinen hinta; se kirjaa sen, mitä sille esitetään.

Tuonnin päätteeksi saat päätöksen, josta käyvät ilmi perityt maksut — Sveitsissä Veranlagungsverfügung (tullauspäätös), muissa maissa vastaava asiakirja. Se ei ole arkistoon pantava paperi vaan edellytys seuraavalle vaiheelle: ilman sitä rekisteröintiviranomainen ei ota autoa käsittelyyn.

Tähän asiakirjaan liittyy lisäksi määräaika, jonka kuluessa auto on rekisteröitävä. Se on syy siihen, että koko tuonnin järjestys on sellainen kuin on: joka tullaa auton ennen kuin hänellä on aika rekisteröintiviranomaiselle, kuluttaa määräajan odotushuoneessa. Varaa aika ennen kuin ajat rajan yli.

Tarkista päätös, kun olet vielä palvelutiskillä. Valmistenumeron, arvon, painon ja nimesi on oltava oikein — valmistenumerossa keskenään vaihtuneet numerot huomataan vasta rekisteröintiviranomaisella, ja silloin olet kahdensadan kilometrin päässä.

Ilmoitusta voi oikaista, ja päätökseen voi hakea muutosta. Kummallakin on määräaika, kumpikin vaatii tositteen, ja kumpikin hoidetaan sen viranomaisen kautta, joka päätöksen antoi. Jos huomaat, että arvo on siirretty väärin tai paino ei vastaa ajoneuvon asiakirjaa, ota yhteyttä viipymättä — mikään ei korjaannu itsestään.

Yleisin tapaus on harmiton mutta silti hankala: ilmoitettuun arvoon sisältyy kuljetuskustannuksia, joita ei ole syntynyt lainkaan, tai siitä puuttuu kustannuksia, jotka ovat syntyneet. Kumpikin selviää tositteilla. Harvinaisempi ja vakavampi tapaus on tietoisesti liian alhaiseksi ilmoitettu arvo — silloin kyse ei ole enää oikaisusta vaan kokonaan toisenlaisesta menettelystä.

Siksi neuvo, jolla tämä artikkeli alkoi: ota tositteet mukaan, ilmoita se, mitä todella maksoit, ja lue päätös ennen kuin lähdet palvelutiskiltä. Koko menettely ei ole koe, joka pitää läpäistä, vaan laskelma, jonka kuuluu täsmätä — ja se täsmää, kun mukanasi tuomat luvut täsmäävät.