Siirry sisältöön
Takaisin oppaisiin

Tekniikka

Iskunvaimentimet ja alusta: näin tunnistat kulumisen

6 min lukuaika

Alusta kuluu niin hitaasti, että kuljettaja tottuu muutokseen samaa tahtia. Eron huomaa vasta vertailussa tai sillä yhdellä hetkellä, jolloin sillä on merkitystä: väistäessä, jarruttaessa aaltoilevalla tiellä tai sivutuulessa moottoritiellä.

Mitä alusta tekee

Alustalla on tehtävä, joka unohtuu usein mukavuuden varjossa: se pitää renkaat kiinni tiessä. Pitoa syntyy vain niin kauan kuin rengas painautuu kuormitettuna asfalttia vasten, ja jokainen töyssy yrittää nostaa sen irti. Jouset kantavat painon ja ottavat iskut vastaan, iskunvaimentimet huolehtivat siitä, ettei jousi jää iskun jälkeen heilumaan, ja tukivarret, nivelet ja kumihelat pitävät pyörän siinä asennossa, jonka suunnittelijat ovat sille tarkoittaneet.

Tämän järjestelmän kuluminen on siksi ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Pyörä, joka hypähtää hetkeksi töyssyn jälkeen, ei sillä hetkellä välitä jarru- eikä sivuvoimaa. ABS joutuu silloin säätämään enemmän, jarrutusmatka epätasaisella tiellä pitenee ja väistöliike muuttuu levottomammaksi. Tasaisella tiellä ja rauhallisesti ajaessasi et huomaa tästä juuri mitään — juuri siksi kuluminen jää niin pitkään huomaamatta.

Kuopat ja talvi rasittavat alustaa erityisen paljon. Kova isku voi katkaista jousen, kuluttaa nivelen välykselle tai muuttaa pyöränsuuntausta, suola syövyttää jousia ja iskunvaimentimien runkoputkia, ja pakkanen kovettaa kumihelat.

Iskunvaimentimet, jouset, helat, vakaajan tangot

Alusta koostuu osista, jotka kuluvat eri tahtia ja ilmoittavat kulumisesta eri tavoin. Osa kertoo siitä äänillä, osa vain muuttuneella ajokäytöksellä, ja joitakin vikoja näkee vain auton alta:

  • Iskunvaimentimet menettävät vaimennustehoaan monien kilometrien aikana ilman, että sitä näkee. Vika tulee näkyviin vasta, kun öljyä vuotaa: kostea, likainen kalvo iskunvaimentimen runkoputkessa on löydös, kevyt öljyhäivä ei välttämättä.
  • Jouset katkeavat yleensä alapäästään, josta korroosio pääsee alkuun. Auto, joka on yhdestä kulmasta muita matalampi, herättää epäilyn; irronnut pala voi vaurioittaa rengasta.
  • Jousijalan yläpään tukilaakerit naksuvat tai narisevat ohjattaessa, varsinkin paikallaan ja pysäköidessä.
  • Tukivarsien ja apurungon kumihelat halkeilevat ja pehmenevät. Pyörään tulee välystä, ohjaus muuttuu epätarkaksi, ja jarruttaessa tai liikkeelle lähdettäessä kuuluu kolinaa.
  • Kallistuksenvakaajan tangot yhdistävät vakaajan pyöränripustukseen. Kuluneina ne kolisevat, kun ajetaan hitaasti pienten epätasaisuuksien ja nupukiveyksen yli — yleinen ja suhteellisen edullinen ääni.
  • Kantaviin ja ohjaaviin palloniveliin sekä raidetangon päihin tulee välystä, jonka tunnet ajaessa ohjauksen levottomuutena ja jonka korjaamo löytää nostetusta pyörästä.
  • Iskunvaimentimien pölysuojat ja vastekumit ovat pieniä osia, joilla on suuri vaikutus: jos ne puuttuvat tai ovat hajonneet, likaa pääsee männänvarteen ja iskunvaimennin kuluu nopeammin.

Merkit ajaessa

Väsyneiden iskunvaimentimien selvin merkki on jälkiheilunta. Maantien pitkän kumpareen jälkeen kori ei asetu yhden liikkeen jälkeen, vaan keinahtaa vielä kerran tai kaksi. Jarrutettaessa keula painuu enemmän, kiihdytettäessä perä kyykistyy, ja kaarteissa auto kallistuu enemmän kuin ennen.

Lisäksi on merkkejä, jotka on helppo laskea tien syyksi. Auto reagoi herkemmin sivutuuleen ja tien uriin ja vaatii moottoritiellä jatkuvaa korjailua. Poikittaisilla epätasaisuuksilla pyörät hyppivät kuuluvasti, ohjauspyörä värisee tietyllä nopeusalueella, ja reunojen ja kaivonkansien yli ajettaessa kuuluu kolinaa tai kalinaa, jota ei aiemmin ollut.

Ääniä voi lajitella karkeasti. Tumma kolina epätasaisuuksien yli viittaa pikemmin heloihin, vakaajan tankoihin tai iskunvaimentimien kiinnityksiin; naksahdus ohjattaessa paikallaan tukilaakereihin tai jousiin, jotka liikkuvat istukoissaan; nopeuden mukana voimistuva ja kaarteissa muuttuva hurina pikemmin pyöränlaakeriin kuin alustaan. Varmuuden saa vasta nostimella.

Vanha testi, jossa autoa painetaan yhdestä kulmasta alas ja päästetään irti, paljastaa vain karkeimmat tapaukset; nykyaikaiset iskunvaimentimet voivat vaikuttaa siinä moitteettomilta kuluneinakin. Enemmän kertoo mittaus iskunvaimenninten testilaitteella, jollainen on monilla korjaamoilla, yhdessä silmämääräisen tarkastuksen kanssa auton alta.

Mitä renkaat kertovat

Renkaat pitävät kirjaa alustan kunnosta. Yksi kulumiskuvio on tyypillinen iskunvaimentimille: kuppautuminen eli matalat kuopat, jotka toistuvat säännöllisin välein kulutuspinnan ympäri. Ne syntyvät, kun huonosti vaimennettu pyörä pomppii ja hankautuu aina samoista kohdista enemmän. Tunnet ne kämmenellä paremmin kuin näet, ja kuulet ne vierintäänenä, joka voimistuu nopeuden kasvaessa.

Toispuoleinen kuluminen sisä- tai ulkoreunassa viittaa sen sijaan pyöränkulmiin, ja ne muuttuvat usein kuluneiden helojen tai reunakiveen osuneen iskun takia. Siksi pelkkä uusi rengas ei ratkaise ongelmaa: siihen tulee sama kuvio niin kauan kuin syy on olemassa. Mitä muut kulumiskuviot kertovat rengaspaineista ja huollosta, kerrotaan kesä- ja talvirenkaita käsittelevässä artikkelissa.

Kun auto on osunut kovaa kuoppaan, kannattaa siksi katsoa tarkkaan: pullistuma renkaan kyljessä, lommo vanteessa, ohjauspyörä, joka on yhtäkkiä vinossa, tai auto, joka vetää sivulle. Jokainen näistä on syy käydä korjaamolla, ei jäädä odottelemaan.

Vaihto akseleittain, sitten suuntaus

Iskunvaimentimet ja jouset vaihdetaan akseleittain eli vasen ja oikea yhdessä, vaikka vain toinen olisi viallinen. Uusi iskunvaimennin kuluneen rinnalla tekee akselista epätasaisen: auto käyttäytyy eri tavalla vasemmissa ja oikeissa kaarteissa ja voi vetää sivulle jarrutettaessa aaltoilevalla tiellä. Sama koskee jousia, koska uusi jousi on eri korkuinen kuin vanhentunut. Tukilaakerit ja pölysuojat on järkevää uusia samalla kertaa iskunvaimentimien kanssa, koska työ on sama.

Sen jälkeen on vuorossa pyöränsuuntaus. Jokainen jousiin, iskunvaimentimiin, heloihin tai raidetankoihin kohdistuva työ muuttaa geometriaa hieman, ja jo pieni poikkeama aurauskulmassa kuluttaa renkaan lyhyessä ajassa. Pyydä mittauspöytäkirja ennen säätöä ja sen jälkeen. Jos jokin arvo on säätöalueen ulkopuolella, jokin osa on taipunut, eikä pelkkä säätäminen auta.

Kaksi erikoistapausta. Autoissa, joissa on adaptiiviset iskunvaimentimet tai ilmajousitus, osat ovat kalliimpia, ja niissä on usein ajokorkeuden ja ajovalojen korkeudensäädön antureita, jotka on opetettava uudelleen työn jälkeen; silloin kannattaa valita korjaamo, joka tuntee järjestelmän. Ja jos asennat urheilu- tai madallusalustan, tarvitset siihen maasta riippuen hyväksynnän tai tarkastuksen, josta tehdään merkintä auton rekisteriasiakirjoihin. Ilman sitä auto ei enää vastaa rekisteröityjä tietojaan; lisätietoa antaa kyseisen maan liikenne- tai rekisteröintiviranomainen.

Koeajolla

Kun käyt katsomassa autoa, alustaa voi arvioida paremmin kuin moni uskoo, kunhan etenet oikeassa järjestyksessä. Ensin paikallaan: seisooko auto suorassa, vai onko yksi kulma muita alempana? Katso lampun valossa pyöräkoteloiden läpi jousia, varsinkin alimpia kierteitä, ja etsi iskunvaimentimista öljyjälkiä. Tunnustele renkaat kädellä sekä sisä- että ulkoreunasta. Käännä sitten paikallaan seisovan auton ohjauspyörä laidasta laitaan ja kuuntele, kuuluuko naksahduksia.

Se, mitä löydät tässä vaiheessa ja ajon aikana, on harvoin syy jättää auto ostamatta, mutta lähes aina kuluerä laskelmaan. Iskunvaimenninsarja pyöränsuuntauksineen on ennakoitava meno; epäilyttävältä tuntuva alusta, jota kukaan ei koskaan katso, ei ole. Jos olet epävarma, nopein vastaus on tarkastuttaa alusta nostimella korjaamossa auton lähellä. Mitä koeajolla muuten kannattaa huomioida, kerrotaan omassa artikkelissaan.

Itse ajon aikana etsit tarkoituksella reittejä, jotka koettelevat alustaa:

  • Hitaasti ja ikkuna auki nupukiveyksen, hidasteiden ja kaivonkansien yli: kuuntele kolinaa ja kalinaa.
  • Pitkä kumpare maantienopeudessa: asettuuko kori yhden liikkeen jälkeen?
  • Suoraan tasaisella tiellä, kädet kevyesti ohjauspyörällä: pysyykö auto suunnassaan, ja onko ohjauspyörä suorassa?
  • Voimakas jarrutus keskinopeudesta, missä se on turvallista: pysyykö auto suorassa, ja kuinka paljon keula painuu?
  • Muutama kaarre kumpaankin suuntaan: sama käytös vasemmalle ja oikealle, ei ääniä ohjattaessa.

Sopivat autot tarjolla

Lisää oppaita